Intia

Suomalainen käsityö esillä Intian talouslehdessä

Intian pitäisi ottaa mallia Suomesta ja tehdä käsityöstä pakollinen oppiaine kouluissa

– kirjoittaa moderni intialainen talouslehti Indian Financial Chronicle.

Huhtikuussa intialainen talouslehti Indian Financial Chronicle käsitteli artikkelissaan laajasti suomalaista koulukäsityötä. Artikkeli pohjautui käsityökasvatuksen professori Eila Lindforsin ja käsityökasvatuksen post-doc-tutkija Päivi Marjasen artikkeliin. Intialainen yliassistentti Koumoudi Patil vertasi artikkelissa suomalaista koulukäsityötä Gandhin opetuksiin.

 Artikkelissa todetaan, miten neurotieteen viimeaikaisten tutkimusten mukaan hienomotoriikalla, silmän ja käden koordinaatiolla on suora yhteys aivojen kehitykseen. Näitä nykytutkimuksia tekstissä verrataan Gandhin ”Nayi Talim” -periaatteeseen, jonka mukaan tieto ja työ eivät ole toisistaan erillisiä.

Gandhi esitti, että kehräystä ei pitäisi opettaa lapsille vain mekaanisena prosessina, vaan kertoa heille samalla puuvillan historiasta, sen kasvusta pelloilla, sekä opettaa heitä laskemaan kehrättyjä lankakierroksia. Näin lasten mielenkiinto aiheeseen säilyy ja samalla hänen kätensä, silmänsä ja mielensä kehittyvät.

Suomi oli ensimmäinen maa, jossa käsitöistä tuli pakollinen oppiaine vuonna 1866. Artikkelin mukaan Suomi onkin luovuudessa edelläkävijämaa. Monessa muussa maassa käsityöt ovat kadonneet opetussuunnitelmista yhteiskunnallisten muutosten vuoksi tai sitten se on yhdistetty johonkin muuhun oppiaineeseen, kuten teknologia- tai taideopetukseen.

Artikkelissa kerrotaan, miten suomalaisissa käsitöissä oppilaat kohtaavat erilaisia oppimisympäristöjä, joka edistää teknologian lukutaitoa. Käsityö oppiaineena myös muuttaa juurtuneita sukupuoleen liittyviä olettamuksia, kun aiemman teknisen tai tekstiilityön valitsemisen sijaan oppilaat opiskelevat nyt samaa oppiainetta. Tämän nähdään rohkaisevan yhä tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan.

Kirjoittajien mukaan Intia on ajautunut tilanteeseen, jossa teoria ja käytäntö ovat ajautuneet kauas toisistaan. Taitavaa käsityöläistä pidetään kouluttamattomana ja koulutetuilta ihmisiltä puuttuvat tarvittavat käytännön taidot. Kun koulutuksella ei ole kontaktia käytäntöön, konseptit pysyvät vieraina ja innovatiivinen ajattelu vähenee valtion innovaatio-ohjelmista huolimatta.

Suomessa taas käsitöissä opitaan tekemällä, kuten oppisopimuskoulutuksessa, jossa opetus ja käytännön työ on yhdistetty. Artikkelissa pohditaan myös suomalaiseen käsityöhön liittyvää suunnittelun opetusta, jossa oppilaat itse suunnitellessaan tuotteita, kohtaavat ongelmia ja haasteita, joiden tiedetään kehittävän innovoivaa ajattelua ja teknologian lukutaitoa. Kun oppilaat eivät saa käyttää apunaan nettiä tai muita lähteitä, he joutuvat keksimään itse uusia ideoita.

Käsityöt auttavat myös ymmärtämään tiedeaineita paremmin, koska varsinkin suunnittelutyö vaatii usein laskutoimituksia ja mittauksia. Puutöissä käytetään toisinaan trigonometriaa. Käsitöissä opettajana toimii myös materiaali, joka usein itsessään herättää oppilaassa kysymyksiä.

Artikkelin mukaan Intiassa kehräämisen avulla voitaisiin opettaa myös maantietoa ja historiaa, kertoa lapsille puuvillan historiasta, kasvatuksesta ja puuvillakaupasta sekä sen vaikutuksista Intian historiaan ja politiikkaan. Nykyään Gandhin Nayi Talim -oppi voi vaikuttaa vanhanaikaiselta langan kehräämiseltä, mutta artikkelin mukaan se kuitenkin maalaili kuvaa edistyneen maan luovasta opetussuunnitelmasta, kuten Suomessa, jossa käsityö ja asioiden valmistaminen ovat keskeisiä asioita opetuksessa. Artikkeli kysyykin lopuksi voisiko Intia löytää käsityöt uudelleen koulutuksen muutosvoimaksi.

Englanninkielinen artikkeli luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa:

http://www.mydigitalfc.com/leisure-writing/crafting-education-279

Yhteistyötä Suomen ja Intian välillä

Turun yliopisto ja Laurea-ammattikorkeakoulu aloittavat syksyllä Cimon rahoittaman FINDIgATE-hankkeen. Hanke totetutetaan maisteritason opiskelijoille vuoden mittaisena kurssina, jossa opiskelijat vertailevat koulutuksen luomaa hyvinvointia Suomen ja Intian esi- ja peruskouluissa. Kurssiin liittyy kahden viikon mittainen opintomatka Intiaan ensi keväänä. Hankkeen tavoite on lasten hyvinvointia tukevien menetelmien kehittäminen molemmissa maissa.

Intiasta mukana hankkeessa on IIT University, jonka käsityön professorina yllämainitun artikkelin kirjoittaja  Koumoudi Patil työskentelee. Turun yliopisto ja IIT University keskittynevät hankkeessa käsityökasvatuksen avulla saavutettaviin preventiivisiin menetelmiin ja niiden kehittämiseen. Hankkeessa on Suomen päästä mukana 10 opiskelijaa ja 5 opetushenkilökuntaan kuuluvaa. Intiasta mukana on 6 opiskelijaa ja 6 professoria.  

TEKSTI ANTTI PAKARINEN • KUVA WIKIPEDIA